Joulua odotellessa

Joulun lähestyessä meillä aletaan tekemään puuroa sekä ihmisille että marsuille. Ihmettelette varmaan "marsuille?" - kyllä vain marsuille myös. Nämä omat marsuni ovat oppineet rakastamaan puuroa ja sitä ruinaavat molemmat samanlailla kuin tuoreruokaa saadessaan, eli kalteria pureskellaan ja mekastetaan aivan muuten vain. Voiko omistaja olla antamatta ruikuttavalle kiljukallelle ruokaa kun hän sitä pyytää?Ajattelin tämän postauksen aiheena kertoa tästä marsuille tarkoitetusta puurosta jota on meillä syöty useampaan otteeseen, ajattelin jakaa tämän ohjeen muidenkin kanssa että muutkin pääsevät tekemään näin joulun lähestyessä marsuille puuroa. Suosittelisin itse tarjoamaan tätä pienin määrin ensin, varsinkin jos marsusi vatsa on herkkä uusille ruokalajeille, mutta jos marsu on saanut monipuolista ja laadukasta ruokaa niin vatsan pitäisi kestää jopa tällaistä hieman erilaista ruokaa.
Itselläni ei ole kokemusta sopisiko tämä muille jyrsijöille tai kaneille, jos kokeilette niin kertokaa miten maistui. Ohessa vielä ohje itse puuron tekemiseen.

Ohje:
1. Kaasa astiaan kädenlämpöistä vettä (Mieluiten kannelliseen astiaan)
2. Kaada desilitra pikakaurahiutaleita (Riippuen astian koosta, jos haluet tehdä enemmän laina yksi tai pari desilirtaa lisää. Huom! Käytä sokerittomia tai vähä sokerisia pikakaurahiutaleita, pieni määrä sokeria ei haittaa, sillä se haihtuu pois.)
3. Laita astia jääkaappiin hautumaan vuorokaudeksi tai puoleksi.
4. Ennen marsuille tarjontaa sekoita puuroa ja anna sen hieman lämmetä

Ja siinä on valmis puuro nauttittavaksi! :)

Tyhmiä vai fiksuja?

Välillä sitä miettii onko noilla jyrsijöillä aivoja, mutta joskus sitä tajuaa kuinka viisaita ne osaa olla. Esimerkiksi haluan painottaa noiden päässä olevaa 'kelloa'.

He tietävät tasan tarkkaan milloin sitä ruokaa pitäisi olla siinä naaman edessä ja miten muutenkaan sitä pyydetään omistajalta kuin hyppien tasajalkaa purut pöllyen ja pureskellen kalteria. En tiedä onko tämä sattumaa vai ei, mutta joka kerta kun meillä käy ihmisiä kylässä niin jostain kumman syystä noi marsut älyää että nyt ollaan niin hienoa leidiä kuin olla ja voi. En sitten yhtään ihmettele miksi kaikki ihmiset haluavat aina tarjota näille söpöläisille salaattia kun kerran osataan pyytää nätisti viikittäen nappisilmät ja lörppöhuulet törröllään, mutta sitten kun minä olen paikalla yksikseni niin sitten kiukutellaan. Kuka sano että marsu on tyhmä eläin? Hah! Kyllä se marsukin ajattelee vaikka kuinka pähkinän kokoiset ne aivot voisivat olla.

En tietenkään halua yleistää että kaikki marsut olisivat fiksuja, sillä osaavat ne nämäkin olla tyhmiä. Joskus ne ei älyä mihin mä ne ruuat olen laittanut ja sitten vain jatketaan sen kalterin pureskelua sen takia kun ei mennyt sinne kaaliin minne mä ne ruuat pistin. Luulen etten ole ainoa jyrsijänomistaja joka joskus miettii jyrsijäntä fiksuutta ja tyhmyyttä, ainakin itse tulee törmättyä päivittäin näihin asioihin joissa marsu voisi olla edes hieman fiksumpi tai jopa tyhmempi.

Sunnuntai päivä

Tänään on lauantai 5.11. Vietin tänään mitä upeimman päivän marsujen kanssa, pesin ja puunasin molemmat tytöt omaksi ilokseni, koska niiden viime kertaisesta pesusta oli jo aikaa. Yhteensä tämän operaation kanssa meni useampi tunti, eli voiko parempaa ajanvietettä olla kuin viettää aikaa omien kultien kanssa?

Pidän todella tärkeänä sitä että ihmiset uhraavat todella paljon aikaa lemmikkeihinsä, ja itse yritän aina pitää siitä kovasti kiinni, että noudatan myös omaa tavoitettani. Minulla todella harvoin on aikaa hoitaa marsuja arkipäiväisin mitenkään erityisemmin kuin perushoidojen muodossa, joten jokainen viikonloppu tulee yleensä vietettyä näitä omia possuja hoitaessa.

Aika kului tietenkin myös marsujen kuvaamisessa. Pesin Savannahin ensin, joten se pääsi ensimmäisenä poseeraamaan kameralle ja sen jälkeen pesin myös Valerian, nyt ovat molemmat possut onnellisina häkissä putputtamassa heinää.

Valeria: "Mulla on Pikku Nälkä!"